Tie viettää kohti merta,
Päällystämätön, kurainen
Pystysuora kalliolaiva seilaa
Mastot natisten
Jäykkään tuuleen, jäätyneeseen,
Kivisilmä tähyää
Paha leijuu vetten yllä,
Rakastelee itseään

Pieni piru muurin seinää vasten itkee itkuaan
Näkymätön aurinko on sammunut kai apeuttaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani
Ei me olla tästä maailmasta
Ei tästä maailmasta, rakkaani
Ei me olla tästä maailmasta

Kello seisoo paikallaan
Hampaat rattaissa naristen
Rantaliejuun kuollut lintu
Siipi päätä suojaten
Odottaa ja odottaa
Hetken joskus vaihtuvan
Ja kivilaivan murenevan
Tuulen karjuntaan
Find More lyrics at www.sweetslyrics.com

Patsas puiston pimennossa katsoo tyhjää astiaa
Altaan jonka pohjan rikkoi vihan paino vimmassaan

Ei tästä maailmasta, rakkaani
Ei me olla tästä maailmasta
Ei tästä maailmasta, rakkaani
Ei me olla tästä maailmasta


"Dialektiikassa on pohjimmiltaan kyse siitä,
että jokaisen lauseen voidaan katsoa sisältävän
oman negaationsa. Paradoksin luonteeseen
puolestaan olennaisesti kuuluu, että se
pirullisella tavalla käy aivan ajattelematta
järkeen.
Itse istun muurin harjalla ainoassa mahdottomassa
maailmassa, katson tähtien verkkaista Grand
Prixiä. Tiedän putoavani todennäköisyyksien kentän läpi
ymmärtämättä paralleeliaksioomaa koskaan."

add to
My Songs
Email
Print