Tapio Rautavaara - Ringo lyrics

rate me

(Säv. Don Robertson, san. Tapio Rautavaara)

Hän makasi hiekassa erämaan.

Oli kuudestilaukeava kourassaan.

Oli lammikko verta ja senkin näin

mies kitui, ammuttu takaapäin.

Mä veitselläni pois luodin sain,

työ kesti sen yön ja mun veitseni vain

pelasti Ringon.

(Ringo… Ringo…)

Häntä hoitelin viikkoja vaara oli pois.

Hän toipui pian kuin ihme se ois’.

Ja aamusta iltaan hän harjoitti vaan

vetoa kylmällä aseellaan.

Sitä usein katselin peljäten,

kun vertaa vedolle tiennyt

tuon Ringon.

(Ringo… Ringo…)

Ja eräänä päivänä ratsastaen

mä lähdin itään, hän läntehen.

Sain tähden ja viran sheriffin.

Hän pahuudessa oli kuuluisin.

Hän verta ja lyijyä kylvi vaan,

sai lännen pelolla kuiskaamaan

nimen Ringo.

(Ringo… Ringo…)

Sen kokeen saapuvan aavistin,

kumpi meistä vetäisi nopeimmin.

Niin tuli sana hän kaupungissa

on saluunassa nyt saarroksissa.

Jäi kadulle muut menin ovesta yksin.

Pian seisoimme hiljaa silmätyksin

minä ja Ringo.

(Ringo… Ringo…)

Kun räjähti, luulin mä nopea oon.

Mun vetoni ehti vain koteloon.

Olin päättänyt miehestä selvän teen.

Hän ampui mua vain ranteseen

ja aseeni lensi menojaan.

Mä tuijotin kuudestilaukeavaan

nyt Ringon.

(Ringo… Ringo…)

Hän hiljaa hymyili kerrotaan:

Se ensi hymy oli huulillaan.

Hitaasti latasi aseensa, sanoi:

”Ystävä olemme tasoissa.”

Ja siinä viimein mä ymmärsin,

että hitunen rinnassa hyvääkin

on Ringon.

(Ringo… Ringo…)

Hänen perääntymistään suojasin.

Kun pääsimme ulos niin raivoisin

tuli yhteislaukaus kadulta päin.

Hän lepäsi kuolleena edessäin.

Pian kaupunki riemuitsi hurraten

ja säälin kyyneltä nähnyt en,

vuoksi Ringon.

Niin tarina levisi ympäri maan:

Hän Ringon löi aseellaan.

Ja vuodet vain, näin kerrotaan,

sai aseeni viimein vaikenemaan.

On outoa vain yks’ asia: Miksi

nyt tähteä sheriffin kantaa risti

Ringon?

(Ringo… Ringo…

Ringo… Ringo…

Ringo… Ringo…)

<br />

<br />

Thanks to M.A.Tikka