CMX - Epätodennäköisyyslaskelma lyrics

rate me

Aamulla me löydämme sen rantakalliolta

se on valkoinen ja liikkumaton

sen silmät on pienet ja mustat ja pienet

ja me emme tiedä, mikä se on

aamulla, kun löydämme sen rantakalliolta

se ei enää liiku, ei hengitä

sen kädet on pienet, sen sormet on pitkät

ja me emme tiedä, mikä se on

Ja kun aurinko korkeelta valaisee taivaan,

muistan, ett' pelko on tunteista vanhin

ja kun aurinko korkeella syksyssä palaa,

muistan sen, kuinka vähän voin vieläkin tietää

Monta yötä me istumme sisällä

kuunnellen sadetta, tuulta ja myrskyä

siellä ne seilaavat, pilvet ja alukset

pimeä liikkuu kuin elävä olento

Aamulla me löydämme sen rantakalliolta,

olennon, jolla on korvat ja suu

se ei enää liiku, sill' on kädessä jotain,

ja me emme tiedä, mikä se on!

Ja kun aurinko korkeelta alemmas valuu,

muistan, ett' nälkä on tunteista vahvin

ja kun aurinko kuulaana iltaansa sammuu,

muistan sen, kuinka vähän voi vieläkin tietää

Ja katson sinun kasvojasi

rakkaita, niin rakkaita ja

tiedän, ettemme enää ole

samassa maailmassa